Näytelmäarviointeja & muuta mukavaa

Tässä vähän päivitystä Taunon näyttelyreissuista.

Nokia RN 7.8.2010 Tuomari: Irina Poletaeva  EH 2
"Very good type,exc.bones,good head.Should be stronger underjaw.Enough neck, bit soft back, good tail. Exc.forechest,enough angulated in front & behind. Moves with no drive, needs better physical condition. Shown not in the best coat condition. Exc. temperament."

Tampere RN 4.9.2010 Tuomari: Zoran Brankovic EH
"Medium strong. Typical head.Good eyes and ears. Strong neck.Soft back. Good set tail. Well developed chest. Movement without balance, power, soft. Good colour, coat and temperament"

Hyvinkää 19.9.2010 Tuomari: Irina Poleatava EH 1
"Very good type. Strongly built. Correct head shape. Should have better expression. Scissors bite. Good neck and topline. Excellent forechest, correct angulations. Should have better muscle condition and more drive in movement. Shown not in the best coat condition."

Kaikkinensa ihan mukavia arvosteluja noin niinkuin rakenteen osilta, hiukka täytyy vielä tehdä töitä tuon liikkumis asian suhteen. Mutta muutoin olen oikein tyytväinen viimeisimpään kolmeen näyttelyyn... ollaanhan me nyt avattu meidän punainen suora, EHta kaikki viimeisimmät- ehkä me se ERIkin jotain saadaan.
Ensi vuonna varmaan jatketaan jonnin verran noissa ryhmänäytelmissä käymistä, voi olla, että Elmakin tekee debyyttinsä siinä samalla...

Räyhä on käynyt muuten ultrassa kotikonnuillaan Kotkassa. Hyvältä oli näyttänyt, tarkkaa tietoa meillä ei ole mitä on tulossa, lääkärin mielestä kuitenkin jotakin on odotettavissa.
Räpä aloittaa äitiyslomansa 28.9 täällä meillä ja käydään siinä sitten vielä kertaalleen ultrailemassa josko saataisiin vielä varmempaa tietoa pesueesta.

Pässit pääsivät kesävilloistaan eroon, nyt on taas komeita sutjakoita poikia(Paitsi Väinö- joka on edelleen tolkuttoman muhkeassa villassa) ja voi aloittaa talvivillan kasvatuksen.
Konkarit kehuskelivat jossakin päin, että yhden lampaan keritsee oikeilla otteilla kymmenessä minuutissa.
Kilinkellit sanon minä ;) ! Meitä oli kaksi ihmistä keritsemässä ja vielä kunnon vehkeellä, ja kyllä siinä hyvä tovi vierähti... jottei ihan kauheasti valehdeltaisiin niin melkeinpä tunnin verran per pässinpää!
Ehkä me ens syksynä mennään tuohon kymmeneen minuuttiin kun oikein harjoitellaan.
Villat odottelee nyt pesua ja jatkojalostusta, jotakin kivaa niistä varmasti tulee askarreltua.